Samalla kun karvakauluksinen takki tuntee yksinäisyyttä eteisen naulakossa varpaat totuttelevat tekemään yhteistyötä sandaaleiden kanssa. Läpsyttimet on repäisty kaapin perukoilta sen kummemmin ennakkovaroituksia antamatta. Samoin suomalaiset ovat joutuneet aivan yhtäkkiä sietämään aurinkoa. Eli +20 asteen suomalaista hellettä. Meillä kotona pelkästään ihmiset eivät kärsi. Nakkelin nimittäin paprikoiden alut kukkapenkkiin lisää paprikoitumaan, vaikka minulla ei ollut hajuakaan haluavatko ne vielä olla siellä. Kukattomasta penkista tuli paprikapenkki. Vaikka sekin on huono sana, sillä penkki siitä tiilikasasta on kaukana. Mutta voi siinä reunalla silti istua. Kuvittelee vaikka samalla mielessään miltä tuntuisi juurtua elämään tiilien sisällä.
Yllätin itseni ostamasta aurinkorasvaa jo toukokuun ensipäivinä, koska nyt pitää tehdä kaikenlaisia kesäisiä juttuja. Kuten varoa aurinkolaseista jääviä bandajälkiä, imuroida pikkueteisestä hiekkaa pois, miettiä miten huijata muurahaiset kävelemään toista reittiä kuin sitä mikä kulkee meidän talon vierustaa, puhaltaa lapsen uima-allas keuhkovoimilla täyteen ja kuunnella aamuyön lintukonserttia kello viisi. Pitää kiirehtiä kesäistymään. Viikon päästä kesä voi jo rapista rusketuksen mukana saunan lauteille ja olla muisto vain. Sinne menevät takaisin saunaan lämmittelemään, suomalaiset. Ei siis kannata myöskään hävittää karvakauluksista eteisen naulakosta yläkaappiin, sillä juhannushan on jo puolentoista kuukauden päästä.
Säilytän silti sandaalit lähellä ja toivon.